..ja sunnuntaiahdistus. Lueskelin äske vähä noit vanhoi postauksiani. Vittu mitä paskaa :D Oon selkeesti aina jossai transsis purkanu mieltäni tänne. Hmm.. no kai se on iha hyvä jollai taval.
Arvatkaa kuka veti eile 3 juustohampurilaist ja oksensi sen jälkeen kaverin vessassa. En edes tajuu mite mul oli pokkaa siihe. Esitin vaan et mul tuli huono olo. No ei se niin valehteluu ollu. Minna ja Eve ei vaan tiedä et se olotila on henkinen eikä fyysinen.
Aika järkyttävää et tulee tosiaan tommonen olo et on _pakko_ oksentaa. Ajal, paikal, millää muul ei oo mitää väliä enää. Bulimia vie.
Kerran Katjallaki oksensin sipsit ku pidettiin bileet. Mitä vittua, niist ajoistaha on ikuisuus? Ooks mä tosiaan niin kauan ollu bulimikko?
No, Minna vaan vei mut kotiin ja sano et koita parantuu. Heh. Ironista. Olis tehny vaan mieli tokasta et sitä täs on odoteltu jumalauta. Minna ei vaan tiedä sitä.
Arvatkaa kuka veti eile 3 juustohampurilaist ja oksensi sen jälkeen kaverin vessassa. En edes tajuu mite mul oli pokkaa siihe. Esitin vaan et mul tuli huono olo. No ei se niin valehteluu ollu. Minna ja Eve ei vaan tiedä et se olotila on henkinen eikä fyysinen.
Aika järkyttävää et tulee tosiaan tommonen olo et on _pakko_ oksentaa. Ajal, paikal, millää muul ei oo mitää väliä enää. Bulimia vie.
Kerran Katjallaki oksensin sipsit ku pidettiin bileet. Mitä vittua, niist ajoistaha on ikuisuus? Ooks mä tosiaan niin kauan ollu bulimikko?
No, Minna vaan vei mut kotiin ja sano et koita parantuu. Heh. Ironista. Olis tehny vaan mieli tokasta et sitä täs on odoteltu jumalauta. Minna ei vaan tiedä sitä.
Mua nolottaa ja ahdistaa. Vittu et ihminen voi olla tyhmä. Mä vihaan läskejäni. Olisin mielummi anorektikkoki.
Olisin mielummi kalju, kylmissäni ja hampaaton ku läski.
Olisin mielummi kalju, kylmissäni ja hampaaton ku läski.
2 kommenttia:
En tiedä tuntuuko randomin myötätunto misään, mutta mäkin haluan sanoa sinulle nuo sanat "koita parantua" mutta vähän eri mielessä. Ja hanki apua. Omaksi parhaaksesi, ei siinä ole hävettävää. Olet varmaan huomannut että omat yritykset laihtua vievät vain syvemmälle syömishäiriöön ja sitä tuskin haluat? Sun pitäis löytää parempi keino, vaikka tottumusten muuttaminen on varmasti tosi vaikeeta. Ihan varmasti pystyt siihen kunhan et vaadi itseltäs liikaa ja hyväksyt että siihen menee aikaa. Toivon kaikkea hyvää ja jään seuraamaan blogiasi jatkossakin :)
Niin no, on toi avunhakeminen käynyt pari kertaa mielessä mut itteni tuntien en ehkä ikinä pystyis siihen. Kyse ei oo niinkään että se pelottais,vaan sittä et oon niin huono saamaan aikaseks asioita ja jotenkin turhauttaa kun tuntuu ettei siitä olis hyötyä, vaik voishan siitä olla. Mist tietäisin kun en ole kokeillut. En vaan osaa kuvitella et tästä puhuminen vieraalle ihmiselle tai vertaistukiryhmässä välttämättä auttais, saan tänne blogiin purettua sen verran ku tarviikin. Ja ei tää syömishäiriö tästä puhumalla parane, vaan kyllä se vaatii tekoja, ja kukaan muu ei voi tehdä asioita mun puolesta kuin minä itse. Ohjeita tietenkin voi antaa ja tukea, mut ohjeitten noudattamisestakin on taas vastuu mulla itellä. Mitään lääkkeitä en kyllä halua rupea vetelemään. Äh tuntuu vaan et tää on mun oman päänsisänen ongelma ja saa jäädäkin mun omaksi ongelmaksi. Nyt tuntuu täl hetkel muutenkin paremmalta, ehkä nää asiat täst alkaa viel luistaa vaik on tuntunuki toivottomalt! :)
Kiitos kuitenki tosi paljon vinkistä ja siit et oot jaksanu lukea mun tekstiä, kyllä se auttaa :)
Lähetä kommentti