Havahduin taas kerran siihen, että aika on yks maailman hulluimpia illuusioita. Kellon siirto, ja heti tuli sellanen olo, että mun elämästä ois kadonnu tunti. Vaikka todellisuudessa en oo eläny sekuntiakaan vähempää.
Tajusin muutenkin, että kyttään ihan liikaa kelloa. Siis syömisten yms kanssa. Lasken tosi tarkkaan, että syön 4 tunnin välein, enkä sillon ku on nälkä. Elän tavallaan muutenkin kellon mukaan, niinkuin varmasti jokainen ihminen jollain tapaa, mut mitä hittoa. Miks. Ei mulla oo mikään kiire mihinkään, ei mun tarvii rytmittää mun elämää mitenkään tällä hetkellä, ei mul oo mitään syytä elää yleisen aikakäsityksen mukana. Voin elää omani mukaan. Tekis mieli piilottaa kaikki kellot koko kesän ajaksi !
Lueskelin tässä vanhoja päiväkirjoja, ja vanhoja facemerkintöjä. Nauroin, itkin ja muistelin. Tajusin tosi kirkkaasti yhden asian, varsinkin kun päiväkirjoja lueskelin. Meinaan sen, että mä oon saanu elämässä IHAN KAIKEN mitä oon halunnu. Viiveellä, ja huomaamatta, mut saanu kuitenkin. Tuli jotenkin ihan järjetön hyvän olon tunne ja tavallaan outo tunne. Koska mä oon oikeesti toivonu aika hassuja asioita sillon nuorempana :D
Ai luoja täst tulee taas varmaan pitkä teksti taas hahah..
Siis kun mähän meinasin nuorena joka syntymäpäivä tehdä itsemurhan. En ikinä päässyt mihinkään yritykseen asti, mut suunnittelin huolella. Ja olin jonain vuonna tehnyt listan, mitä haluaisin kokea vielä, ennen ku kuolen. Mut siis, en todellakaan uskonu niitten asioitten tapahtuvan. Ikinä.
Toivoin nuorempana töissäkäyvänä ihan vitusti, että mulla olis joskus aikaa ja vapautta. Et ehtisin olla vaan ja toteuttaa itseäni ja tehä kaikkee hulluu. Ja nythän oon saanu sitä oikeen roppakaupalla. Nauttinu elämästä ja löytäny siit uusia kulmia. Ja tajusin just, et varsinkin tää talvi, on ollu pelkkää AIKAA. Pelkkää aikaa mulle itelleni. Oon asunu yksin taas, ja nyt mulla on ollu aikaa pohtia kaikkea ja piirrellä. Vaik tää on tuntunu raskaalta, ni se on ehkä vaan johtunu siitä, et mä en oo ennen pohtinu näin paljon (:DD) Tajusin, et mul ei oo koskaan ollu aikaa ajatella näin paljon, ku nyt talvella. Oon pohtinu niin masentavia asioita ja eristäytyny, et menetin oikeen kaiken sosiaalisuuteni. Se teki mut entist masentuneemmaks, koska en oo tottunu sellaseen elämään ja yksinäisyyteen. Mut tää on hyvä juttu, et sain kokea sen!! Täähän on loppupeleis oikeesti avartanu mua ihan vitusti. Tuula sano hyvin, et ihminen ei oo millonkaan niin itsekeskeinen, ku sillon ku se on masentunu. Ja toi on aivan totta. Tän koko talven oon pyöriskelly tasan itsekeskeisyyteni ja itsesäälini kylmyydes, enkä miettiny yhtään mitää muuta ku omaa elämääni, omii asioitani, itteäni, omaa kroppaani, syömishäiriööni, omaa ajatusmaailmaani... Mul ei oo koskaan ollu aikaa keskittyy itteeni näin paljon, ja vaik oon ehkä löytäny masentavii asioita, ni se on hyvä, et oon ylipäänsä löytäny ne. Tää vaihe ois tullu takuulla joskus eteen.Toivoin, et saisin joskus kokea seksiä, mil on merkitystä. Ihmisen kans, keneen siis oikeesti oon ihastunu. No sainhan mä! Itseasias tajusin muutenki, et oon saanu kaikki ne 3 ihmistä, keneen oon aivan tulisesti ollut ihastunut nuorempana. Muutenki siis, ku sänkyyn. Vaikka en suhteeseen asti, niin oon saanut niistä enemmän, ku ikinä oisin voinu uskoo.
Toivoin, et saisin kokea seurustelun. Ja no, tässä sitä parisuhteillaan sitten. Tajusin, et oon nuorempana toivonu seurustelua muutenkin ihan vääristä syistä. Toivoin sitä siks, et saisin jonkun "parantamaan" ja "pelastamaan" mut, mun omalta paskalta elämältä. Unohtamaan itteni tavallaan. Nyt todellaki tajuan, et ei toisen ihmisen kuulu olla sun koko elämä. Jos sulla on omia ongelmia, niin ei parisuhde niitä mihinkään poista. Ne itseasias hankaloittaa sitä parisuhdetta. Ja tää Seppokin tuli mun eteen vasta silloin, kun olin tyytyväinen itteeni ja olin jo lakannut kaipaamasta mitään seurustelua. Olin iha unohtanu jotkut seurusteluhaaveet siis, ku tuntu niin hyvält elellä itekseen sillä hetkellä, ja sit tulikin tää Seppo... Viel sellanen ihminen, keneen en ollu mitenkään kiinnittäny huomioo ensisilmäyksellä.
Toivoin, et saisin tutustua saman henkisiin ihmisiin, ja sellasiin jotka polttaa pajaria. (Hah mikä toive.) Mut muistan, et mua kiinnosti pajari hirveesti sillon, kun en ollu ikinä kokeillu. Se oli niitä aikoja, kun hurahdin ensin reggaeen ja sitten aloin jo vähän ajatellakin jotain. Mut kaikki mun kaverit oli jotain onnelatyttöjä, joiden kanssa en tuntenu enää oikeen mitään saman henkisyyttä. Mua ahdisti niitten seura välillä tosi paljon.
Ja no, kun nykypäivää mietitään, niin kyllä noita pajapäitä on lähipiirissä aika paljon! Pilvenpoltto on itseasiassa niin yleistä touhua nykyään, että melkeen vituttaa välillä. Tai siis se hypetys mikä teineilläkin sen ympärillä on. Ei se oo niin ihmeellistä.
Pajauttelu on kivaa, jos on just sillä tuulella. Mut oon tajunnu, et se ei kyllä oo kovastikaan mun juttu. Koen itteni niin laiskaks ja aikaansaamattomaks muutenkin, etten tavallaan tarvii mitään korostusta siihen puoleen. En nauti itestäni epäsosiaalisena ja hitaana ja jumisena, koen et oon tavallaan sitä niin paljon muutenkin. Mua oikeestaan vituttaa oma epäsosiaalisuuteni välillä, koska oon aina ihaillu energisyyttä, sosiaalisuutta, itsevarmuutta ja puheliaisuutta muissa ihmisissä.
Mut mitä tohon samanhenkisyyteen tulee, niin sitäkin oon kyllä saanu. Koen, et nykyään tunnen tosi paljon ihmisiä, ketkä on samalla aaltopituudella jotenkin mun kanssa. Ja toinen asia on, etten enää ees haikaile samanhenkisyyden perään. Oon pyrkiny kattoo ihmisiä pintaa syvemmälle ja yksilöinä. Vaik edelleen toki on paikkoja ja seuraa mis en vaan viihdy...
Toivoin, et saisin kokeilla piriä ja essoja. Se kuulosti niin hauskalta, kun Tiina niistä joskus selitti. Kun sitten piripäissä on tullut aika kiitettävästikin pyöriskeltyä, ja kiekon puolikas parhaillaankin taskussa, niin eipä nekään niin ihmeellisiä juttuja ole. En oo enään sellainen "jee haluun olla shekaisin"-ihminen, vaan käytän huumeita ihan puhtaasti nautiskeluun tai tajunnanlaajentamiseen. Hauskanpitoon. Ne on mun mielestä yks ihanista asioista elämässä, kun osaa käyttää järkevästi.
Mut joku porekin, vaikka sehän on vaan vahva piriste eikä mitään muuta, niin kyllä mä tykkään siitä, vaikka jotkut sitä vihaa ja pitää nistihuumeena. Tottakai siihen voi jäädä koukkuun, mut se on käyttäjän vika, ei aineen. Mä tykkään siitä miten se antaa mulle energiaa ja sosiaalisuutta, se korostaa just sitä puolta mussa, mihin kaipaan korostusta välillä.
Mdma:han sitten taas on ihan puhdasta rakkautta tietenkin. En usko, et kukaan voi olla tykkäämättä siitä. Sen avulla mä oon aina saanut jälkeenpäinkin voimaa jaksaa arkena, ihan vaan muistelemalla sitä fiilistä ja kuinka paljon oon rakastanut maailmaa silloin. Mulla on tähän mennessä 3 parasta mämmikertaa mitä muistelen.
Ja onhan sitä tullut kokeiltua monta muutakin juttuja, ja en usko, että uudet kokeilut tulee loppumaankaan. :) Sen verran uteliaisuutta ja tiedonjanoa löytyy, ja sellaisissa matkoissa huumeet auttaa kivasti.
Toivoin, että pääsisin lentokoneeseen ja ulkomaille. Noh, tuli sekin koettua viime kesänä. Rhodoksen reissu nyt ei mikään huikea ollut, mut siit oli ihan hyvä aloittaa. Ja oli se kuitenkin aikamoinen kokemus.
Toivoin, et mun ja meijän äidin välit paranis. En muistanukaan, et oon joskus todella vihannu äitiä. Koska nykyään rakastan sitä. Ja meil on tosi hyvät välit, vaikka ei nyt ihan niin läheisiä olla kun voitais, ihan vaan koska ollaan niin erilaisia ihmisiä.
Noh, toivoin joitain muitakin juttuja, mitä nyt en jaksa enää kirjoittaa, tuli myös mieleen kaikkia jänniä pikkujuttuja. Kuten sen, kun rennon terassilla näin 3 hauskannäköstä poikaa, ja ajattelin et "tollasiin just ois hauska tutustua." Tuli viikonloppu, menin toiselle paikkakunnalle ryyppäämään Tuulan kanssa ja se vei mut uusien tuttavuuksiensa kanssa ryyppäämään, jotka oli just nää 3 poikaa !!! Ja vieläkin siis tunnen nää 3 poikaa, yhdestä tuli ihan suht läheinenkin ystävä ja 2 muuta on ihan kivoja juttukavereita aina kun törmäilee jossain.
Kerran ruokatauolla oltiin subissa syömässä töistä, kun näin prismassa rastapäisen omega-myyjän. Katoin heti, että onpas hyvännäkönen. Seuraavana päivänä mentiin Eevan kanssa toiselle paikkakunnalle pubikierrokselle, törmäsin tähän poikaan ja tää tuli mun luo yöksi. hahah..
Kyttäilin aikani joskus yhtä Anttilan myyjää, joka näytti hauskalta hapsoissa parrassa. Nykyään tääkin on ihan mun kaveri.
Toivoin, että olisin hoikka. En oo koskaan haaveillu mistään anorektisesta laihuudesta, ainoastaan hyvästä ja terveennäkösestä kropasta, missä viihdyn itse. Ja sainhan mä senkin silloin 2 vuotta takaperin, kun laihduin aikalailla 16 kiloa. Ai vitsi sitä, miten hyvältä musta tuntu päivittäin, sitten ku tajusin, että oon laihtunu. En meinaan aluksi ees tajunnu sitä, vasta kun housut mitkä ei ollu ennen menny mulle edes kiinni, putos jalasta.
Mut tajusin, että mä sain sen kropan, vasta kun musta _alkoi tuntua laihalta_.
Vasta kun en tuntenu itteäni sotanorsuksi, ja vasta ku tavallaan kiinnostuin muista asioista ku omasta kropastani ja vasta ku elämä alko pyöriä jonku muiden asioitten kuin kirjaimellisesti mun oman navan ympärillä.
Mä tajusin, että tähän virheeseen oon nyt taas talven aikana kompastunu. Oon antanu tylsistymisen ja lihomisen tehdä tuhoja mun itsetunnolle. Ihminen on just sitä mitä se tuntee olevansa. Ihmisestä tulee just sitä, mitä se valitsee olla. Puhuttiin tästä just Santun kanssa, kun se on vähentänyt pajarin polttoa huomattavasti, niin se on huomannut, et elämästä on tullut paljon aktiivisempaa ja kirkkaampaa. Tottahan se on, jos sä valitset olla laiska ja aikaansaamaton päivittäin, niin sun elämästä tulee just iso kasa mitään-tekemättömyyttä.
Mä oon tavallaan saanut itteni uskomaan taas, et olen hirvittävän läski. Ja et olen ruma. Ja epäsosiaalinen. Ja mitätön. Ja et mun hiukset on hirveet. Ja vaatteet on rumia. Ja mitä kaikkee.. Ja et kaikki vihaa mua ja oon kamala ihminen. Ja et mä vihaan itteäni.
No ei ihmekään et saan ahdistuskohtauksii, pelkotiloi ja ahmimiskohtauksii tuhat kertaa enemmän ku pitkään aikaan !
Mun täytyy nyt alkaa toitottaa itselleni ihan päinvastasia asioita. Ja laittaa rattaat taas pyörimään! Ihana kevät<33 --="" juoksulenkille="" nyt="">
